Agilityä 15.6

Eilen oltiin taas aksailemassa Remun kanssa. On se vaan niin hienoa harrastaa noin upean koiran kanssa. En mä turhaan oo haaveillu pikkutytöstä asti omasta agikoirasta ja agilityn harrastamisesta. Remu on kyllä todella nopea oppimaan, selvästi tykkää tästä hommasta ja innostuessan haukkuu aivan hulluna koko ajan, kuten saatte videoltakin huomata. Välillä se saa jotain ihme kohnotuskohtauksia ja sitten mun täytyy vaan pysähtyä ja koittaa rauhottaa sitä vähän ja sitten jatketaan. 

Mulla itsellä tässä kaikista suurin oppiminen on, täytyy osata tehdä oikein ohjauskuviot, edetä sopivaa tahtia koiraan nähden, juosta LUJAA, pitää katse koirassa ja vielä huutaa käskyjä oikeissa kohdissa. Eilen opin sen, että kun pidän katseen koko ajan koirassa se pysyy paremmin mun hallinnassa eikä mene esim. mun selän taakse. Se ei noissa videoissa vielä näy, muuta kuin tossa viimeisessä. Mutta joka kerta sitä itsekkin oppii jotain uutta. Eiköhän tästä vielä ihan hyvä tule!

Ainiin, Remu taitaa rakastaa kontakteja ja korkeita paikkoja. Eilenkin herra lähti vaan yhtäkkiä kiipeemään täyskorkeaa A-estettä niin kuin vanha tekijä :D

Paljon kuvia!

Niki 13v. ja Remu 7kk

Viime aikaisia kuulumisia

Aloitettiin Remun kanssa agilityn alkeiskurssi Toukokuun alussa ja viimeinen kerta olikin jo viime perjantaina. Remu tykkää ihan hirvittävän paljon ja jatkokurssillekkin on jo ilmottauduttu ja se alkaa viikon päästä. Nyt Remu osaa jo aitoja, putkia, puomin ja pussin. Perjantaina meille oli rakennettu lyhyt möllirata ja meillä oli pienet leikkimieliset kisat viimeisen kerran kunniaksi.

Remu on saanut todella paljon kehuja siitä kuinka nopea se on ja kuinka se on rohkaistunut tuon kurssin aikana tositosi paljon, siitä saadaan varmaankin aika kelpo agikoira. Oon itekkin saanut kehuja ohjaamisesta, mikä tuntuu älyttömän hyvältä.

C) Minna Haapanen

C) Minna Haapanen

Pari viikkoa sitten Remu oli kauheassa mahataudissa muutaman päivän ja olikin sitten jo niin huonossa kunnossa, että lähdettiin Tampereelle eläinlääkäriin Univetiin. Se ei syönyt mitään ja ripuloi parin tunnin välein. Univetissa Remulta otettiin verikokeet, mutta niissä ei ollut mitään poikkeavaa. Remu sai siellä piikillä pahoinvointilääkkeen, jonka ansiosta parantuminen lähtikin hyvin käyntiin. Neljän päivän ajan Remu söi pahoinvointilääkettä ja ripulilääkettä ja viikon eteenpäin närästyslääkettä. Nyt on koira taas täysin iskussa!

Viikko sitten sunnuntaina suuntasimme Nokialle katsomaan Remun sisaruksia ja äitiä, ja kävihän niitten iskäkin paikalla. Remua kyllä aika paljon jännitti sisarukset ja pitkän aikaa se katselikin kauempaa, mutta vähän uskalsi kyllä mennä sitten mukaankin. Remu ei ollut tuolloin vielä ihan täysissä voimissa, joten väsyi aika nopeasti. Oli kyllä tosi kiva nähdä Remun sisaruksia omistajineen sekä äitiä ja kasvattajaa.

C) Minna Haapanen

C) Minna Haapanen

C) Minna Haapanen

c) Kati Salonen

Tänään Remulla onkin ikää täynnä 7 kk ja mitat n. 38,5cm ja 9,2 kg. Nyt mullakin alkoi kesäloma ja on ihanaa kun kerkee nyt täysin keskittymään näihin karvakamuihin ♥

Viikonloppu mökillä

Vietimme koko perheen voimin viikonloppua mökillä. Remu nautti kun sai juosta pitkin metsiä ja kävihän poika heittämässä talviturkinkin järvessä.

Ensiviikolla me aloitammekin agilityn alkeiskurssin, pieni muotoista treenailua ollaankin jo kotona harjoitettu, mutta nyt päästään aloittamaan todenteolla. Saas' nähdä mitä Remu tuumaa.

Koitan saada ensiviikolla aikaan hieman tarkemman kuulumispostauksen ja ulkoasun uudistuskin on työn alla :)

Selfiee!

Mitenköhän saisin tuon lehden?